sunnuntai 24. elokuuta 2014

Runollinen ja roisi Kätilö

Fräulain Schwester, Villisilmä, on Katja Ketun palkitun tarinan päähenkilö. Kätilön ammattinsa hän on oppinut ottoäidiltään Näkkälän Aunelta.

Villisilmän tarina sijoittuu vuosien 1944-1945 Lappiin. Pääasiassa kuvaus osuu aikaan, jolloin Suomi kävi vielä jatkosotaa Saksan kumppanina Neuvostoliittoa vastaan ja saksalaiset olivat Lapissa kaikkialla läsnä. Lopussa sodan kurssi kääntyy, Neuvostoliiton kanssa tulee rauha ja Saksasta vihollinen.

Villisilmä ei ole ihannenainen. Isänä punikki, ottolapseksi vieraaseen perheeseen joutunut, vikasilmäinen ja lisääntymiskyvytön. Sodan aikaan jo kolmenkymmenen paremmalla puolella. Siihen ajanhetkeen Villisilmällä oli erittäin monta handicappia. Käytännössä hän oli vanhapiika, vaikka Unton kanssa jotain yritelmää olikin. Unto ei vain oikein kiinnostanut, kuten ei ollut kukaan muukaan oikein innostanut. Ainakaan sellainen, jonka niillä avuilla olisi voinut saada.

Ja sitten tulee Johann Angelhurst, Saksalainen upseeri ja SS-sotilas. Villisilmä syttyy valokuvaajana ja toimittajana toimivalle Johannekselle. Johannes on täydellinen ja upea univormussaan. Pahaksi onneksi myös Villisilmän ottoperheen sisko Lissu ihastuu Johannekseen. Ja hänellä niitä avuja riittää. Tuleva elokuvatähti.

Johanneksen ja Villisilmän välille syntyy kuin syntyykin suhde. Johannes tekee Villisilmästä täyden. Sanoo: "Sie haiset hetelmälliselle." Mutta suhde syntyy myös Johanneksen ja Lissunkin välille. Tarina kiertää vankileiri Titovkan pahimmat systemaattisten, organisoitujen raiskausten ja ihmiskokoiden loukut, Petsamon, Pohjois-Norjan vuonon perukat, Ukrainan sota-alueet ja lopulta erään tietyn vuonon, Kuolleen miehen vuonon. Se olisi lopullinen kohtauspaikka, jos sota erottaisi Johanneksen ja Viirusilmän tiet. Ja niinhän se tekee. Mutta en kerro enempää, vaan jätän loput teille luettavaksi.

Kirja on poikkeuksellinen. Sen kieli on samaan aikaan karua, roisia, härskiä, juurevaa, fantastista ja runollista. Karmeuksien, raakuuksien ja löyhkien, joista Kettu käyttää sanaa onka, vastapainona on luonnon runollista kauneutta, rakkauden ja hekunan ihanuutta. Tarina on jokseenkin toivoa vailla, vaikka siinä selviydytäänkin. Sodan oloissa ihminen on toiselle susi ja yltää karmaiseviin tekoihin. Ihmisiltä riisutaan ihmisyys: vapaus, koskemattomuus ja ilmaisun mahdollisuus. Puolia valitaan ja puolia vaihdetaan. Kukin valitsee parhaimman kykynsä mukaan selviytyäkseen. Viirusilmä valitsee rakastamisen eikä selviytymistä. Sota generoi toisaalta raakuutta, toisaalta kiimaa. Sitä raakuutta mitä kirjassa kuvataan, ei voi tässä edes ilmaista. Silti en jättäisi kirjaa lukematta. Se on ehdottomasti suosituksen arvoinen. Kyllä ihmettelen, että Kettu ei tästä Finlandiaa eikä edes ehdokkuutta saanut.

Jos minulla jokin vertailukohta tätä tarinaa luodatessani mielessä kävi, se oli Riikka Pelon  Jokapäiväinen elämämme. Myös se on runokielinen kuvaus erikoisesta naisesta ja tämän rakkauksista Neuvostoliiton ja sodan pinteessä. Siinä missä Pelon tarina oli kuvaus järjestelmän yksilölle aikeuttamasta ahdistuksesta ja ankeudesta, tämä oli kuvaus, paitsi sodan järkyttävien olosuhteiden, myös rakkauden pakottamien omien valintojen aiheuttamasta loukusta. Samoja teemoja on käsitellyt myös Sofi Oksanen, mutta mielestäni helpommassa, ja kielellisesti kapoisemmassa muodossa kuin Kettu ja Pelo.

Kätilössä on monia tasoja ja teemoja. Se on lopulta aika hengästyttävä. Sen sijaan, että olisin sen lukenut, kuuntelin sen pätkissä pitkän ajan kuluessa autoa ajaessani. Uskon saaneeni siihen lopulta aika pintapuolisen näkymän. Vaikka todella pidin Eija Ahvon lukijaäänestä, uskon, että moni paikoin olisin itse lukiessani hidastanut vauhtia, kerrannut ja pysähtynyt miettimään. Nyt tarina eteni veturin lailla ja nyanssien makustelun sijaan käteen jäi ennen muuta tunnelma ja tarina. Mutta molemmat ovat huikeita ja suositeltavia.


Kenelle suosittelisin: Roisista, juurevasta, maagisen runollisesta kielestä nauttivalle. Suomen sotien aikaisesta historiasta, ihmisyyden olemuksesta ja rakkauskertomuksista kiinnostuneelle.

Kirja: Kätilö
Kirjailija: Katja Kettu
Julkaisuvuosi ja kustantaja: 2011, WSOY
Formaatti: Äänikirja
Mistä hankittu: Kirjastosta


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti