Tarkkanäköinen ja ahdistava He eivät tiedä mitä tekevät

Jussi Valtosen vuoden 2014 Finlandian voittanut romaani He eivät tiedä mitä tekevät on polveileva ja monitasoinen kertomus lähitulevaisuudesta, jossa ihminen on jo hävinnyt pelin teknologialle ja rahan vallalle. Parinkymmenen vuoden välein massoina maasta ylös kaivautuvat kaskaat ankkuroivat kahdelle mantereelle sijoittuvan kertomuksen ihmisestä riippumattomaan luonnon jatkuvuuteen. Päähenkilöt ovat amerikkalainen neurotieteilijä, tutkija Joe Chayewski, suomalainen Alina, Joen entinen vaimo, ja heidän poikansa Samuel. Kirjan ydin on kertomus amerikkalaisen miehen ja suomalaisen naisen rakastumisesta, erosta, selviytymisestä ja siitä minkälaista on kasvaa isättömänä poikana.

Kirjan ydintarinan ympärille siroaa iso joukko tärkeitä ja kiinnostavia teemoja, joita Valtonen sujuvalla ja toteavalla kerronnallaan syöttää lukijalle tiheänä jatkumona: Suomi ulkopuolisen silmin, myytti työteliäistä suomalaisista, Suomen keskusteluköyhä yhtenäiskulttuuri, suomalaisen akateemisen maailman umpeutuneisuus, kunnianhimottomuus ja jälkeenjääneisyys, naisen asema, uskonto ja uskonnottomuus, eläinkokeiden eettisyys, akateemisen tutkimuksen laadun ja tutkimuksen julkaisujärjestelmän rapautuminen, ihmisen pohjaton ahneus ja optimoinnin halu, ekoterrorismi "...koska maapallo on syösty ekokatastrofiin, nyt on oikeutettua tehdä mitä tahansa".

Monen muun havainnoitsijan tavoin Valtonen tarttuu siihen kuinka ihminen on menettämässä yhteytensä toiseen ihmiseen ja sen on korvaamassa teknologian tuottama virtuaaliyhteys. Eräällä multikorporaatiolla on uusi mobiililaite iAm, joka mahdollistaa jatkuvassa neuroXperience-tilassa olemisen. Irti todellisuudesta ja kiinni virtuaalitodellisuudessa, joka suoraan käyttäjän hermostoon kytkettynä ON todellisuus. Samaa reittiä kaupataan neuroXperienceen liittyvät tuotteet ja tuodaan näkökenttään räätälöity viihde. Viihde tykitetään suoraan suoneen - ei, kun - neuroverkkoon. 

Suuryhtiöiden ja rahan valta saa huutia. Ahneus on syrjäyttänyt moraalin ja lääkeyhtiöt tehtailevat ja pimittävät uusien lääkkeiden kehittämiseen ja testaamiseen tarvitsemiaan tutkimustuloksia. Uusilla psyykeen vaikuttavilla lääkkeillä, kuten älyä buustaavilla aineilla, on kysyntää. Yhtiöille on luvallista pimittää tuloksiansa tai manipuloida tutkimustulostensa arvostusta rahalla. Tutkimuksissa käytettävät koe-eläimet ovat vain rahanteon välikappaleita. Ydinkysymyksiin kuuluu, että onko kaikki se, mikä on laillista, myös moraalisesti oikein ja sen peilikuvana kysymys, että onko kaikki se, mikä on rikollista, aina moraalisesti tuomittavaa.

Tartuin kirjaan isolla innolla ja suurin odotuksin. Alku olikin palkitseva ja tarina imaisi kunnolla mukaansa. Suomen tarkastelu ulkopuolisen silmin oli herkkua luettavaa. Nurkkakuntaisuuden, akateemisen maailman umpeutuneisuuden jakunnollisen keskustelun puutteen kuvaus oli kovin toden tuntuista. Kirjasta tekee erityisen arvostettavan kuvaus tieteellisen maailman toiminnasta, sen nurjista puolista sekä neurotieteen korkealaatuisesta istuttamisesta tarinaan. Ihmisen mielen toiminnan ja manipulaatiomahdollisuuksien kuvaus tekee tarinasta kuuman. Ovathan aivot, mieli ja neuropsykologia edelleen hoteinta hottia. Myös kirjan nimiteeman kuljetus vähän eri muodoissaan oli omaa luokkaansa. Ihmiset eivät esimerkiksi voi vaikuttaa kulutuspäätöksillään, koska heillä ei ole kaikkea valintapäätöksien kannalta oleellista tietoa yritysten kertoessa vain haluamansa tiedon. Vastaavasti lääkefirmat voivat pimittää oleellista tietoa ja houkutella ihmisiä asiakkaikseen vaikka terveytensä uhalla. He - ihmiset -eivät siis tiedä mitä he tekevät. Epäsymmetrisen informaation tematiikan kohdalla Valtonen nousee vuonna 2001 aiheesta Nobelin palkinnon saaneiden Akerlofin, Spencen ja Stiglitzin harteille.

He eivät tiedät mitä tekevät on hieno ja pelottava kuvaus siitä mihin olemme menossa ja missä osin jo olemme. Käykö lopulta niin, että luovumme mukavuuden ja viihteen tarpeessamme halustamme ajatella ja meidät valjastetaan digitaalisin ja neurokemiallisin keinoin palvelemaan markkinamiehiä ja rahanahneita sijoittajia? 

Tarina on kerrottu selkeällä, toteavalla ja jotenkin tunteettomalla kielellä ja ehkä juuri se saa lukijan tuntemaan paljon. Eikä vähiten ahdistusta. Olen kaikkea muuta kuin luddiitti, mutta se dystooppinen maailma, jonka He eivät tiedä mitä tekevät kuvaa on ahdistava ja pelottava. Siitä huolimatta tämä on yksi vaikuttavimpia aikoihin lukemiani opuksia. 

Kenelle: Polveilevista tarinoista, runsaasta tiedosta ja tieteestä pitäville.

Kirja: He eivät tiedä mitä tekevät

Kirjailijat: Jussi Valtonen

Julkaisuvuosi ja kustantaja: 2014, Tammi

Formaatti: Kovakantinen

Mistä hankittu: Saatu joululahjaksi